Suomen Ylioppilaskuntien Liitto

Olá, bom dia!

Tulevan hankekoulun oppilaita

Aurinkoisia terveisiä Mosambikista! Tätä kirjoittaessamme istumme juuri Heathrow’n lentokentällä, paluumatkalla Maputosta, väsyneinä mutta erittäin tyytyväisinä. Olemme juuri tulossa kahden viikon hankesuunnittelumatkalta, jonka aikana suunnittelmme vuonna 2013 alkavaa lasten luku- ja kirjoitustaidon lisäämiseen tähtäävää hanketta. Hanke on tarkoitus toteuttaa kuudessa Maputon alueella sijaitsevassa koulussa ala-asteen 1-2. luokilla. Hankkeen puitteissa ostetaan mm. koulukirjoja oppilaille ja koulutettaan opettajille lisää pedagogisia taitoja. Tarkoituksena on työskennellä myös vanhempien kanssa, jotta he ymmärtäisivät paremmin koulutuksen, erityisesti kirjoitus- ja lukutaidon tärkeyden.

» Jatka lukemista

Vuonna 2011 opiskelijat tukivat SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa vapaaehtoisin maksuin yhteensä 17530,61 eurolla. Suurkiitos kaikille keräykseen osallistuneille ylioppilaskunnille ja opiskelijoille, tukenne on todella tärkeää!

Keräystuotot ylioppilaskunnittain:

Yo-kunta              Keräystuotto(EUR)                    Jäsenmäärä

AYY                       2048,01                                       13218             

HYY                      4012,20                                        29754

LYY                       1340                                               4179

OYY                       1953,20                                        12311

SAY                        538,70                                          1224

Tamy                     3161                                              12024

TTYY                    3905                                              7945                                    

TYY                      572,50                                          15530

Keräystuotot käytetään SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuden maksamiseen. Ulkoasianministeriön rahoittamissa ulkomaan hankkeissa järjestön omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 15 %, josta puolet voi olla vapaaehtoistyötä ja vähintään puolet pitää olla rahallista panostusta. Vuonna 2012 SYL:llä on hankkeet Guatemalassa, Mongoliassa ja Suomessa oleva Kehitysyhteistyöviikko –hanke yhdessä ylioppilaskuntien kanssa.

Kuka tahansa ylioppilaskunnissa joskus häärinyt tietää, että yksi toiminnan kompastuskiviä ja ikuisuuskysymyksiä on tiedottaminen ja sen tehostaminen. Sähköisen viestinnän aikakautena informaation määrä on niin päätähuimaavaa, että sen joukosta erottautumiseksi on hierottava aivonystyröitään ja käytettävä luovuutta ihan tosissaan.

Myös KENKKU:ssa on viime aikoina pohdittu tiedottamista ja sen haasteita. Kilpailu huomiosta ja opiskelijoiden ajankäytöstä on kovaa ja erityisesti näin silloin, jos aihe ei välttämättä ole se tärkein sydämen asia. Kehy-sektorilla tiedottamiseen liittyvät haasteet ovat montaa muuta kiperämpiä. Kehitysyhteistyöstä on hankalaa tehdä valtavirtaista tai trendikästä. Uudelleenbrändäykselle voidaan katsoa olevan tilausta, kun pelkkä kehitysyhteistyö –sanan mainitseminen saa suuren osan kääntämään lehteä tai klikkaamaan seuraavaa artikkelia nettisivulla.

Imagon kohottaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen. Vaikka ilmeen muuttamista on hyvä tälläkin alalla aika ajoin miettiä, ei kehy-viestinnän pohjimmainen tarkoitus ei ole kilpailla hauskimpien tai kohahduttavimpien aiheiden titteleistä. Uusia lähestymistapoja voidaan kehitellä ja kehy-jargonia ajanmukaistaa tarpeen tullen, mutta asiasisältö pysyy aina lopulta jokseenkin samana. Kehitysyhteistyö on kehitysyhteistyötä puettiinpa se sanoiksi millä tavalla tahansa. Loppujen lopuksi tärkeintä on sen arvon ja merkityksen tiedostaminen – myös ylioppilasliikkeen tekemänä.

Onko ylioppilaskuntasi kiinnostunut järjestämään kehitysyhteistyöviikkoa? Tai parin päivän pituisia kehitysyhteistyöpäiviä?

Ylioppilaskuntien yhteisen kehitysyhteistyöviikkohankkeen tavoitteena on jakaa hyviä käytänteitä kehitysyhteistyöviikkojen järjestämisessä ylioppilaskuntien kesken, yhtenäistää viikkojen toteutusta ja mahdollistaa uusien ylioppilaskuntien osallistuminen kehitysyhteistyöviikkojen tai -päivien järjestämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä SYL:n, HYY:n, JYY:n, TYY:n ja Tamyn kanssa vuosina 2011–2012. Hanke saa ulkoasiainministeriön kehityskasvatus- ja tiedotustukea. Vuonna 2011 hankkeeseen osallistuvat yllä mainitut ylioppilaskunnat.  Vuonna 2012 kaikilla ylioppilaskunnilla on mahdollisuus hakea osaksi hanketta.

» Jatka lukemista

Aloittaessani KENKKU:ssa oli SYL:n kehitysyhteistyön kohdemaista Mongolia minulle kaikkein vierain. Maasta on vaikea muodostaa mielikuvaa ja ennakkokäsitykseni rajoittuivat syrjäisyyteen ja paimentolaisiin. Toimintaympäristön tunteminen on kuitenkin olennaista kehitysyhteistyössä, mutta toisin kuin esimerkiksi naapureitaan muistuttavia Afrikan maita, Mongoliaa ei voi ymmärtää minkään muun maan perusteella. Keski-Aasian ja Kauko-Idän rajamaiden syrjäinen Mongolia on soturihistorian, kommunismin perinnön, Tiibetin buddhalaisuuden ja paimentolaisuuden ainutlaatuinen yhdistelmä. Kansanperinteisiin kuuluvat niin kurkkulaulu, jousiammunta kuin ratsastuskilpailut.

Löyhästi Kiinaan kuulunut Mongolia itsenäistyi alun perin vuoden 1911 vallankumouksen yhteydessä, mutta mongolit itse muistelevat mielummin kultaista 1100-lukua, jolloin Chinggis Kaanin yhdistämät mongoliheimot muodostivat kaikkien aikojen laajimman, nykyisestä Unkarista Koreaan ja Vietnamiin ulottuvan valtakunnan. Johtajansa kuollessa joukot kuitenkin vetäytyivät takaisin ydinalueilleen ja vaikka mongolit valloittivat laajoja alueita yhä uudelleen, 1300-luvulla maailman hallitseminen kävi lopulta liian vaativaksi. Näiltä ajoilta periytyvä mielikuva mongoleista sotaisana valloittajakansana ei ole heille vastenmielinen ja Chinggisiä kunnioitetaan kuin jumalhahmoa.

Chinggis Kaanin mukaan nimetään ravintolat ja hotellit, vodkat ja oluet, jopa Ulaan Baatarin kansainvälinen lentokenttä. Kuvassa Chinggisin 40-metrinen ratsastajapatsas.

» Jatka lukemista