Suomen ylioppilaskuntien liitto

Blogi

  • Lokakuun toisella viikolla on opiskelijoilla ympäri Suomea jälleen mahdollisuus osallistua kehitysyhteistyön teemaviikon monipuoliseen ohjelmaan. Luvassa on muun muassa paneelikeskusteluja, elokuvanäytöksiä, teemaluentoja, konsertteja, työpajoja, valokuvanäyttelyitä ja paljon muuta. Teemaviikon ohjelma rakentuu yhteisen teeman ympärille: Tänä vuonna pohditaan maailmanlaajuisia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka tunnetaan myös nimellä Agenda2030.

    Syyskuussa 2015 maailman päättäjät sopivat uusista globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista vuosille 2016–2030. Tavoitteet ovat jatkoa YK:n vuosituhattavoitteille, ja niiden päämäärä on kunnianhimoinen – köyhyyden poistaminen maailmasta kokonaan. Tavoitteissa kiinnitetään erityistä huomiota kehityksen perustavanlaatuisiin edellytyksiin: rauhaan ja turvallisuuteen, ympäristön hyvinvointiin ja talouskasvun oikeudenmukaiseen jakautumiseen.

    Kehitysyhteistyön teemaviikko on osa SYLin tekemää kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyöviikkohanketta toteutetaan Helsingin, Jyväskylän, Turun, Oulun, Lapin, Itä-Suomen (Joensuun kampus) yliopistojen sekä Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston ylioppilaskunnissa. Hanke saa ulkoasiainministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Ohjelmasta vastaavat ylioppilaskuntien paikalliskoordinaattorit vapaaehtoistiimiensä avustuksella ja yhteistyössä muun muassa monien kansalaisjärjestöjen kanssa. Edellisvuonna kehitysyhteistyöviikon tapahtumiin osallistui yli neljätuhatta opiskelijaa.

    Mikä on sinun agendasi kehyviikolle? Linkit ylioppilaskuntien teemaviikon ohjelmasivuille löytyvät tämän linkin kautta.

    Kehyviikon tunnelmia puheenaiheita ja tapahtumia voi seurata Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteella #kehyviikko. Ajankohtaisia menovinkkejä saa myös liittymällä Kehyviikon Facebook-tapahtumaan tämän linkin kautta.

    blogibanneri_v_960x250

  • Astun luokkahuoneeseen. ”Bom dia, senhora professora, como estás?” lapset sanovat yhteen ääneen. ”Hyvää huomenta rouva opettaja, miten voit?

    He ovat nousseet seisomaan pulpeteissaan, ja vakavina sinisissä koulupuvuissaan he tervehtivät luokkaan tulleita aikuisia opitulla kaavalla. Kaavalla, jonka 30- vuotiaskin mosambikilainen tuntee ja muistaa omilta kouluajoiltaan. Muisto on tuttu myös vanhemmalle paikalliselle.

    Aikuisen auktoriteetti. Lapsi kuuntelee aikuista. Istuu luokassa kymmenien muiden oppilaiden kanssa. Äkkiä laskemalla heitä on noin viisikymmentä, kaikki eivät ole tänään paikalla. Pulpetissa on kaksi tai kolme lasta vierekkäin. Koko koulussa oppilaita on yli 2000. Lapset käyvät koulussa kahdessa vuorossa; pienet yleensä aamulla, isommat tulevat samoihin luokkiin iltapäivisin.

     

    WP_20141201_049

    » Jatka lukemista

  • Olisiko kehitystä mahdollista mitata muuten kuin taloudellisin mittarein? Voisiko esimerkiksi kansakunnan onnellisuus kertoa kehityksestä enemmän kuin valtion bruttokansantulo?

    Vaihtoehtoisia kehitysparadigmoja pohdittiin tämän vuotisilla kehitystutkimuksen päivillä Helsingissä 11.2.–12.2. Kansainvälinen joukko tutkijoita, opiskelijoita ja globaaleista kysymyksistä kiinnostuneita ihmisiä kokoontui yhteen esittelemään ja keskustelemaan erilaisista, valtavirrasta poikkeavista kehityksen malleista. Tilaisuudessa palkittiin myös vuoden 2015 kehitystutkimuksen maisteripalkinnonsaaja.

    Huonoina taloudellisina aikoina uudenlaiset tavat ajatella ja toimia ovat usein kysyttyjä. ”Innovaatio” tuntuu olevan päivän sana sekä Suomessa että maailmalla. Uudistumisella pyritään sekä kustannustehokkuuteen että edistyksellisyyteen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutetaan siis uusia ideoita ja ”thinking outside of the box” -mentaliteettia. Innovaatiot ja uudistuminen näkyvät nyt myös kehitysyhteistyössä ja kansalaisjärjestöjen arjessa. Resurssien vähentyessä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kesken ja yritysten kanssa pyritään entisestään lisäämään. Myös SYL:ssä pohditaan yhdessä ylioppilaskuntien ja sidosryhmien kanssa tänä keväänä uudenlaisia tapoja tehdä kehitysyhteistyötä tulevaisuudessa.

    Vaihtoehtoisuuden tai innovaatioiden ei kuitenkaan aina tarvitse tarkoittaa kaiken vanhan poistamista ja uuden korostamista. Uudistuksia tehtäessä on nimenomaan tärkeää kartoittaa jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä tai ajattelumalleja. Ei siis ole syytä keksiä pyörää uudestaan. Joskus innovaatioilla voidaankin tarkoittaa vain näkökulman muuttamista.

    » Jatka lukemista

  • Viime viikkoina olemme kuulleet ikäviä uutisia Mosambikista. Maassa on ollut pitkään melko rauhallista, mutta vuoden 2014 vaaleista lähtien yhteenotot ovat alkaneet lisääntyä. Viimeisimpien tietojen mukaan joulukuun puolivälin jälkeen yli 6 000 ihmistä on paennut Mosambikista Malawiin. Syynä tähän ovat lisääntyneet konfliktit Mosambikin hallituksen ja opposition joukkojen välillä.

    Mosambik on tullut SYL:n toimijoille tutuksi vuosina 2013–2015 toteutetun kehitysyhteistyöhankkeen myötä. Vaikka Mosambik on maailman köyhimpiä maita, monet asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan esimerkiksi koulutuksen saralla: peruskoulujen koulumaksut poistettiin vuonna 2002 ja 90 prosenttia lapsista aloittaa nyt peruskoulun.

    Tästäkin huolimatta lasten luku- ja kirjoitustaidot ovat edelleen heikot erityisesti opettajien puutteellisen koulutuksen ja opetustarvikkeiden sekä puuttuvan infrastruktuurin vuoksi. Lisäksi kaikki vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä koulutuksen tärkeyttä.

     

    mosambik

    » Jatka lukemista

  • Istun kuluneella nahkaisella junan sängyllä jossain Luoteis-Intiassa Jodhpurin ja New Delhin välillä. Kuuntelen musiikkia ja katselen laskevaa aurinkoa. Silmissä vilisee hiekka, pellot ja matalat kiviset asuinrakennukset.

    Minut valtaa epätodellisuuden tunne.

    Olen juuri viettänyt kaksi viikkoa Intian Jodhpurissa ja läheisellä Tharin aavikolla seuraamassa ylioppilaskuntani ja intialaisen kumppanijärjestön kehitysyhteistyöprojektia.

    Elämä on ihmeellistä, ajattelen juuri sillä hetkellä. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

    Delhin kaaoksen keskelle päästyäni tunne hälvenee, mutta nyt, reilu kuukausi junassa vietetyn hetken jälkeen, muistan tuon tunteen selvästi.

    Palataan tuohon hetkeen kohta.

     

    Kuva: Sara Linnoinen.
    Maisemia Tharin aavikolta, junaradan varrelta.

    » Jatka lukemista